Jouluna Kreikassa valmistaudutaan paitsi Kristuksen syntymään, myös pahoihin henkiin.

Uskomuksen mukaan joulupäivästä loppiaiseen ilkeät kallikantzarit yrittävät tunkeutua ihmisten koteihin ja kaapata lapsia mukaansa. Kallikantzarit ovata kansanperinteen mukaan rumannäköisiä kääpiöitä eli pieniä, karvaisia olentoja, joilla on lehmän häntä, hevosen kaviot, apinan kädet, aasin tai vuohen korvat jne. Ne ovat enimmäkseen sokeita, puhuvat sammaltaen ja rakastavat syödä sammakoita, matoja ja muita pieniä olentoja. Uskotaan, että kallikantzarit elävät maan alla ja sahaavat siellä maailmanpuun runkoa, jotta maa romahtaisi. Kuitenkin kansanperinteen mukaan ehtiessään viimeisiin kohtiin, joulu koittaa ja ne voivat nousta maan päälle. He unohtavat puun ja tulevat tuomaan ongelmia kuolevaisille. Lopulta loppiaisena (6. tammikuuta) aurinko alkaa taas liikkua, ja heidän on palattava maan alle jatkamaan sahaamista. He näkevät, että heidän poissaolonsa aikana maailmanpuu on parantunut itsestään, joten heidän on aloitettava työskentely taas alusta. Sama toistuu joka vuosi. Karkottaakseen kallikantzarit papit matkustivat (ja matkustavat edelleen) koteihinsa loppiaisena tammikuun 6. päivänä ja siunaavat kylänsä pyhittämällä vedet.

 

Tarinoita kallikantzaroista tai vastaavista löytyy Kreikan lisäksi Bulgariasta, Turkista, Serbiasta, Albaniasta, Bosniasta ja Kyprokselta.

 

Kallikantzarit yritetään pitää loitolla monin eri tavoin eri alueilla, mutta yleinen tapa pitää ne loitolla on polttaa 12 päivän ajan takassa suuria halkoja, jotta nämä viheliäiset pahat eivät pääsisi piipun hormista sisään. Myös suitsukkeen polttaminen tai sovinnon ele saattaa antaa jonkin verran turvaa kääpiöiltä. Jotkut lepyttävät pahoja haltijoita laittamalla niille pieniä lihapaloja ulos.

​

Myös "kalantan" laulamisen tarkoituksena on pitää pahat henget eli kallikantzarit loitolla. Sama tehtävä on romanien kulkueilla. He paukuttavat perinteisiä rumpujaan aamusta iltaan.

Uudenvuodenaattona lapset kiertävät toistamiseen pahojen henkien karkotuskierroksella.

​