Keskiajan lopulle tultaessa läntisessä kristikunnassa vakiintui käytäntö, jonka mukaan uusi kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista. Silloin kirkoissa lauletaan tuttu Hoosianna-hymni.

 

Adventti ja palmusunnuntai kertovat samasta tapahtumasta, pelastajan eli Messiaan odotuksesta. Sana adventti tulee latinankielisestä sanonnasta adventus Domini, Herran tuleminen. Kun Jeesus ratsasti Jerusalemiin, häntä tervehdittiin Hoosianna-huudoin ja heittelemällä palmunoksia tielle. Uuden testamentin tekstit muistuttavat, että Jeesus saapui hiljaisena ja nöyränä. Adventtiaika valmistaa meitä jouluun. Jokaisena adventtisunnuntaina sytytetään adventtikynttilä. Ensimmäinen adventtikynttilä symboloi odotusta ja sitä kutsutaan myös toivon kynttiläksi. Usein adventtina koristellaan myös pikkukuusi kynttilöineen. Suomessa adventtiajasta onkin vähitellen muodostunut iloisen joulun odotuksen ja yhdessäolon aikajakso, jolloin vietetään pikkujouluja. Adventista alkaa myös joululaulujen laulaminen ja kuuntelu.* * *Hoosianna

Uudessa testamentissa esiintyvä sana hoosianna on kreikkalainen muoto alun perin hepreankielisestä sanasta, joka oli avunhuuto kuninkaalle tai Jumalalle, 'auta, pelasta'. Jo juutalaisessa perinteessä ennen Jeesusta siitä muodostui yleinen juhlahuuto ja riemunilmaus.

Hoosianna-hymnin laulaminen ensimmäisenä adventtisunnuntaina on vanha perinne Suomessa ja Ruotsissa. Suomen luterilaisen kirkon virsikirjaan Hoosianna (virsi 1) pääsi kuitenkin vasta vuonna 1986, vaikka se on jo pitkään ollut yksi suosituimmista virsistämme. Hoosianna-hymnillä on ikää runsaat 200 vuotta. Sen juuret ovat Ruotsin ja Suomen yhteisessä historiassa. Säveltäjä on Ruotsin hoviin kutsuttu saksalainen Georg Joseph Vogler.  Se esitettiin Suomessa ensimmäistä kertaa vuonna 1807.

Voit kuunnella Hoosiannan Tapiolan kuoron esittämänä tästä. 🎵🔔