Ei pelkkä onnentuoja – tiedätkö, miksi joulupuuroon lisätään manteli?

​

Monissa perheissä riisipuuron joukkoon sekoitetaan aina jouluaattoisin manteli. Tapa on tuttu, mutta tiesitkö, että sen historia ulottuu aina antiikin Kreikkaan saakka. 

​

Suomessa onnea tuovia manteleita ryhdyttiin laittamaan puuroon 1800-luvulla. Mantelilla on ollut erilaisia merkityksiä, mutta aina sen on uskottu tuovan löytäjälleen jotakin onnellista: naimattomat pääsivät naimisiin ja naimisissa olevat saivat perheenlisäystä.

​

Vaikka meillä manteli on aina tuonut onnea, historian saatossa sillä on ollut aivan toisenlainen merkitys. 

​

Joulupuuroon laitettava manteli juontaa juurensa Antiikin Kreikkaan, jossa iloisissa illanvietoissa johonkin ruokaan oli tapana piilottaa papu. Pavun löytäjä oli juhlan kuningas tai kuningatar, joka sai määrätä muille juhlijoille erilaisia hölmöjä tehtäviä.

​

Tapa levisi pian muualle Eurooppaan ja lopulta myös Suomeen. Suomeen saapuessaan papu muuttui kuitenkin manteliksi ja erilaiset tehtävänannot saivat jäädä. Niiden tilalle tuli vain yleinen hyvän onnen merkitys.

​

Tarina on alunperin julkaistu suomisyojajuo.fi sivustolla.

​

​​

Tarina jatkuu.... minnekäs muuallekaan kuin Kreikkaan!

​

Alun perin manteli on kotoisin Välimeren alueelta ja Lähi-idästä, josta se purjehti Atlantin yli Amerikkaan fransiskaanipappien mukana 1700-luvulla.

​​

Kreikassa mantelipuu on tunnettu antiikin ajoista lähtien ja se on ensimmäinen lehtipuu, joka kukkii keväällä. Ensimmäiset kukat tulevat yleensä helmikuussa, joskus jopa tammikuussa, jos talvi on ollut leuto. Manteli on liitetty erityisesti luonnon uudestisyntymiseen ja kuolemattomaan toivoon, mikä on synnyttänyt monia myyttejä ja uskomuksia.

​

Luksusluokan mantelit tulevat edelleen Välimereltä, Kreetalta, vaikka nykyisin mantelipuita kasvaa eniten Kaliforniassa, jossa viljellään noin 80 prosenttia maailman manteleista.  Kroustan kylässä lähellä Agios Nikolaosta vietetään myös mantelifestivaaleja joka kesä.

​

Manteli on monien kreikkalaisten ruokien ja herkkujen välttämätön ainesosa. Yksi tunnettu manteleista valmistettava juoma on soumada, "ilon juoma", jota valmistetaan kaikkiin onnellisiin tilaisuuksiin. Niinpä keväällä Kreetalla, kun juhlitaan paljon häitä, on  tämä "ilojuoma", kuten kreetalaiset sitä kutsuvat, pakollinen juhlapöydässä.