Luukku 6


Pyhä Nikolaos, merenkulkijoiden ja lasten suojeluspyhimys
Tänään juhlimme Suomessa maamme itsenäisyyttä; sinivalkoiset liput liehuvat saloissa ja illalla sytytämme sinivalkoiset kynttilät. Onnea Suomi, 104 vuotta!
Nimipäiväkalenterin mukaan tänään 6.12. on Niilon, Nikon ja Niklaksen nimipäivä ja se on perua suoraan kreikkalaisen pyhimyksen Agios Nikolaoksen päivästä.
Pyhä Nikolaos
Nykyisin tunnetun joulupukin taustalla on 300-luvulla elänyt kreikkalainen ihmeidentekijä Agios Nikolaos. Pyhä Nikolaos oli Bysantin valtakuntaan kuuluneen Myran piispa. Myra sijaitsi Anatoliassa, nykyisen Turkin alueella. Pyhä Nikolaus oli tunnettu hyväntekijä ja hänestä tuli erityisesti merimiesten ja kalastajien, kauppiaiden ja lasten suojeluspyhimys. Pyhä Nikolaos on myös monien maiden ja kaupunkien suojeluspyhimys, lisäksi asianajajien, apteekkarien ja oikeusmurhien uhrien suojeluspyhimys.
Legendan mukaan Nikolaos kohdisti paljon huomiota lapsiin, jonka vuoksi häntä pidettiin keskiajalla lasten suojelijana. Esimerkiksi Hollannissa lapsille jaettiin lahjoja Nikolaoksen päivänä 6. joulukuuta. Tapa levisi hollantilaisten protestanttien mukana Pohjois-Amerikkaan, jossa vuosisatojen kuluessa Nikolaoksen legendasta muodostui yhdysvaltalainen joulupukki-hahmo, engl. Santa Claus. Suomessa lahjoja jakava Nikolaos tuli tunnetuksi 1800-luvun alussa. Tavan levitessä maahan se yhdistyi suomalaisten joulunajan naamiohahmojen kanssa. Syntyi suomalainen joulupukki, joka perinteisesti pukeutui harmaaseen turkkiin, mutta toisen maailmansodan jälkeen vaihtoi asunsa punaiseen nuttuun yhdysvaltalaisen Santa Claus -joulupukin vaikutuksesta.
Jatkoa joululaiva-perinteeseen
Joululaiva "Karavaki", joka tarkoittaa kreikaksi "pientä venettä", on juurtunut syvälle Kreikan kansan tapoihin, jolla on symbioottinen suhde mereen. Etenkin monilla Kreikan saarilla joulun tyyliin koristellut veneet ovat edelleen tämän kauniin juhlakauden suosituin symboli. Ei ole tiedossa aivan tarkkaa syytä, miksi monet kreikkalaiset koristelevat perinteisesti veneen joulun aikaan puun sijaan.
Tietenkin on monia selityksiä sille, miksi meren lähellä asuvat kreikkalaiset koristelevat veneitä joulun aikaan. Yksi suosituimmista on se, että veneitä koristellaan Pyhän Nikolaoksen juhlapäivänä 6. joulukuuta. Nikolaos on merimiesten suojeluspyhimys, joten hänen juhlansa on hyvä syy koristella veneitä.
Todennäköisin selitys voisi olla myös se, että Egeanmeren eteläisten saarten asukkaat eivät yksinkertaisesti olleet tottuneet puihin ollenkaan. Heidän saarensa ovat todella kuivia ja karuja paikkoja, missä ainoat puut ovat lyhyitä puita ja pensaita tai oliivipuita. On luonnollista, että he koristelivat jotain, jonka he tunsivat hyvin – veneen. Kreikka on kansakunta, joka on antiikista lähtien ollut syvästi ylpeä tuottamastaan suuresta määrästä merimiehiä ja pelottomia kapteeneja, mikä tekee näistä miehistä paikallisen ja kansallisen identiteetin symboleja. Aikaisemmin lähes kaikki saarten miehet olivat usein poissa kuukausia kerrallaan, ja heidän perheensä odottivat kotona innokkaasti merimiesten paluuta. Merimiesten vaimot, äidit ja tyttäret viettivät kylmät ja synkät talvikuukaudet murehtien sydän syrjällään, miten miehet merellä selviävät. Jossain siellä heidän miehensä taistelivat myrskyistä merta vastaan, jotta he voisivat tuoda kotiinsa kipeästi tarvitsemansa kalalastinsa. Nämä kuukaudet olivat täynnä odotusta, toivoa ja rukousta merimiesten turvallisesta paluusta. Se Ilo, kun he vihdoin näkivät rakkaiden veneet kotirantojen läheisyydessä, sai saaren naiset juhlimaan helpotuksesta. Ehkä näin purjeveneestä tuli symboli näiden rohkeiden miesten kunnioittamisesta vuoden kauneimman juhlakauden aikana.
Tärkeintä ei kuitenkaan ole syy, miksi tämä kaunis perinne sai alkunsa, vaan se, että se on jollain tavalla selvinnyt näiden vuosisatojen ajan, ja sitä pidetään edelleen elossa monissa osissa maata.