Tänä vuonna avaamme nämä viiniteemaiset kalenteriluukut hieman aiemmin, jotta sinulle jää aikaa tehdä halutessasi tilaus Alkon tilausvalikoimasta. Alko lupaa, että 15.12. mennessä tehdyt tilaukset ehtivät toimitukseen ennen joulua.

​

Viini oli keskeinen osa jo antiikin kreikkalaista kulttuuria. Sillä oli sekä yhteisöllisiä, uskonnollisia että lääkinnällisiä käyttötarkoituksia, ja se oli merkittävä kauppatavara. Antiikin kreikkalaiset viinit olivat nykyisiä viinejä makeampia ja vahvempia. Meriveden lisäämisen lisäksi kreikkalaiset myös maustoivat viinin usein hunajalla, yrteillä ja mausteilla (kuten kaneli, minttu ja timjami; kuulostaa jouluiselta), pihkalla tai hajusteilla. Eri alueilla tuotettiin erilaisia viinejä, ja runoilijat ylistivät niitä runoissaan. Viini nautittiin lähes aina sekoitettuna eli vedellä laimennettuna. Samalla viinikulttuuri synnytti lukuisia erilaisia keraamisten astioiden lajityyppejä. Viinin nauttiminen oli keskeinen osa pitoja eli symposioneja.

Tänä päivänä arvostetuimpiin kreikkalaisiin rypälelajikkeisiin kuuluvat muun muassa Asýrtiko, Agiorgítiko, Mavrodáfni ja Xinómavro. Kreikan aurinkoinen ja vähäsateinen ilmasto sekä maaperä sopivat erinomaisesti viininviljelyyn, ja viiniä viljellään lähes joka puolella maata, mutta jotkin alueet ovat muita kuuluisampia.
 

Jouluaattona moni suomalainen kattaa pöytään kauneimmat astiat, maukkaimmat ruuat ja lasiin kaadetaan vuoden parhaat viinit. Mutta millainen viini on oikeanlainen?
 

Kinkkuviiniksi kannattaa valita pehmeää, hedelmäistä ja keskitäyteläistä punaviiniä. Makutyypeistä marjaisa ja raikas sekä mehevä ja hilloinen ovat hyviä kinkun kavereita. Jouluruoat ovat vaikea pari viinille, joten viinikaapin parhaita aarteita ei kannata kantaa joulupöytään.

​

Huomenna joulukalenterissa lisää kreikkalaisista viineistä.